*

Kyösti Koivuniemi

Ahvenanmaan erityisasema purettava

Ahvenanmaan demilitarisointi sai alkunsa Krimin sodasta 1854–56. Sodan jälkeen Venäjä torjui Ruotsin vaatimuksen saada saaret itselleen, mutta sen täytyi hyväksyä saarten jättäminen linnoittamatta. Venäjän rakentama suuri Bomarsundin linnoituskin tuhottiin. Siitä lähtien Ahvenanmaan maakunta on ollut erityisasemassa kaikkien hallitsemiensa valtioiden sisällä.
Ahvenanmaalla on pohjoisen Itämeren turvallisuudelle suuri merkitys. Sen kautta voi käytännössä hallinnoida kuljetuksia sekä Suomenlahdelle että Pohjanlahdelle. On edesvastuutonta ajatella että demilitarisointi vapauttaisi meidät jollain tavalla velvoitteesta puolustaa saarta tai toisaalta siltä että mikäli Itämerellä syttyy konflikti, joku ei käyttäisi hyväksi sitä ja yrittäisi valloittaa aseistamatonta Ahvenanmaata. Suuri vaikutus on myös toisella Itämeren saarella, Gotlannilla. Ruotsi onkin jo havahtunut turvallisuusuhkaan ja palauttanut sinne sotilasjoukot. Siksi Suomenkin tulisi tehdä Ahvenanmaan kohdalla samoin.
Jos Itämerellä alkaa kriisi, meriliikenteemme on vaarassa. Meritietä ei voida korvata muilla kuljetuksilla. Pellervon taloustutkimuksen viime vuoden selvityksen mukaan merikuljetusten osuus Suomen viennistä on 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia. Demilitarisointia purkaessamme, meidän tulisi purkaa myös Ahvenanmaan kivikautinen itsehallintojäänne. Samalla kun valmistaudumme turvaamaan maamme tärkeää merihuoltoa, Ahvenanmaa voidaan liittää osaksi manner-Suomen maakuntahallintoa ja Ålandin nuoret miehet saavat samat oikeudet kuin muutkin, puolustaa omaa kotimaakuntaansa.
Ahvenanmaan itsehallintoasema oli oikeutettu kielellisesti ja historiallisestikin 1920-luvulla kun demokratia on vielä ollut uusi ja hauras asia mutta tänä päivänä sillä ei oikeasti ole enää merkitystä. Suomi on ratifioinut kaikki mahdolliset ihmisoikeuslait joten Ahvenanmaan maakuntalaisia tulee kohdella tasa-arvoisina Suomen kansalaisina! Kyseessä on ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys.
Kyösti Koivuniemi
kaupunginvaltuutettu (KD)
Kurikka

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos peräänkuulutat Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista hyvin perustein, niin miksi otsikoit, että "itsehallinto" pitää purkaa? Eivät nämä asiat ole sidoksissa toisiinsa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"On edesvastuutonta ajatella että demilitarisointi vapauttaisi meidät jollain tavalla velvoitteesta puolustaa saarta..."

Kuka noin ylipäätään ajattelee?
Suomella on paitsi velvollisuus, myös suunnitelmat puolustaa aluetta tarvittaessa. Viimeksi tämä taisi tapahtua vuonna 1941. Demilitarisointi koskee rauhan aikaa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Jos sillä suunnalla jo toistasataa vuotta on ollut rauhallista, miksi rikkoisimme rauhan? Jos rikomme kv-sopimuksia ja viemme sotajoukkomme sinne, toimimme kuten Venäjä Krimillä. Jos Ruotsilla olisi voimaa niin silloin se voisi miehittää sille tosiasiallisesti kuuluvan ruotsinkielisen Ahvenanmaan. Kansanäänestyskin sujuisi hyvin.

Vaikka Ahvenanmaa tulee maksamaan meille veronmaksajille, niin tulee maksamaan moni muukin asia kuten kirkko ja maahanmuutto. Vielä kalliimmaksi tulee sota.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mielenkiintoinen yhteensattuma tuo viittauksesi Krimin kansanäänestykseen, kun "Oolannin sota" on toiselta nimeltään "Krimin sota".

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Ahvenanmaalla on tuskin mitään haluja liittyä Ruotsiin. Minusta me suomalaiset voimme vallan hyvin suvaita ahvenanmaalaisia (25000) keskuudessamme karuilla saarillaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En tiedä onko viime aikoina tehty mielipidetiedusteluja ahvenanmaalaisten halukkuudesta liittyä Ruotsiin, mutta kyllähän he perinteisesti ovat sitä toivoneet. Voi olla, että nykyiset privilegiot kuitenkin voittaisivat aseman Tukholman ulkosaaristona, mutta en ole aivan varma siitäkään.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #6

Milloin Ahvenanmaalaiset ovat toivoneet Ruotsiin liittymistä? Kenties 1920- luvulla. Ahvenanmaa on hieno, kaunis osa Suomea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

No ainakin 1920-luvulla eikä tässä ahvenanmaalaisten kannalta mikään ole muuttunut.
Kuten sanottu, olisi parempi ensin kysyä heiltä kuin arvata heidän kannanottoaan.

Juuri eilen minulle soitti Ahvenanmaalta eräs asiakas neuvoa kysyen ja aloitti muitta mutkitta puhumaan englanniksi, koska arveli, että se sujuu parhaiten. Väistämättä tuli tunnelma, että puhuu ulkomaalaisen asiakkaan kanssa. En halunnut vaihtaa ruotsiksi, koska hän oli jo aloittanut keskustelun.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

"Ahvenanmaan erityisasema purettava" - tällaisilla agressiivisilla lausunnoilla lietsotaan vain levottomuutta. Eikö sellaista ole jo riittävästi?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Heh. Mitäs aggressiivista tuossa on. Onko mitään järkeä siinä, että yhtä Suomen osaa joutuvat muut puolustamaan kuin alueen asukkaat itse. Tälle ei ole mitään perustetta eikä sille, että Ahvenanmaan asukkaat voivat ostaa maata mantereelta, mutta me emme saa edes mökkitonttia ostaa Ahvenanmaalta. Se ei ole oikein.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuohan on aivan johdonmukaista, koska venäläisetkin saavat ostaa maata Suomesta vapaasti, mutta suomalaiset eivät käytännössä pysty ostamaan tonttiakaan Venäjältä.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Olen kyllä aloittajan kanssa samaa mieltä. Ahvenanmaalaisten päättäjät tekevät vain ahvenanmaata hyödyttäviä päätöksiä (mikä on tavallaan oikein), mutta kun siihen ei sitten voi puuttua millään tavalla vaikka ne päätökset olisivat kuinka nurinkurisia koska itemäärämisoikeus. Lopetetaan se itsehääräämisoikeus ja annetaan se joko ruotsille tai otetaan suomen haltuun. Lähinnä nyt kalastuslakeja ja uhanalaisista kaloista välinpitämättömät ruikuttavat saarelaiset ärsyttää. Ei mene perille että tietyt lajit ovat uhanalaisia ja vastaus on mutta kun meillä on oikeus...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Suomen kannattaisi ottaa oppia ahvenanmaasta, joka on hoitanut asiansa mallikkaasti. Aikoinaan Venäjän olisi kannattanut ottaa oppia autonomisesta Suomesta, niin kommunistien verinen vallankumous oltaisiin vältetty.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Ahvenanmaan asema on todellakin vain heijastus menneisyydestä. Itämeren saarilla ei ole nykyään mitään merkitystä sodankäynnissä ja vielä vähemmän laivaliikenteen turvaamisessa.

Jos alueella syntyisi täysimittainen sota Venäjän kanssa, ei yksikään suurempi rahtilaiva pysyisi pinnalla pitkään. Ne upotettaisiin armottomalla tarkkuudella nykytekniikalla.

Juuri tämän vuoksi oman ruokatuotannon ylläpito on välttämätöntä Suomessa. Vaikka sen hintana ovat viljelytuet ja korkea ruoan hintataso. Tuontiruokaa ei Suomeen tulisi sodan ollessa päällä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Suomen valtion budjetista valuu Ahvenanmaalle melkoinen rahasumma. Ehkä sitä voitaisiin leikata ja totuttaa muutenkin niin omavaraiset ahvenanmaalaiset myös taloudelliseen omavaraisuuteen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ahvenanmaan tulisi itsenäistyä, ja maksaa kaikki kulunsa itse.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ahvenanmaa on liitetty Suomeen vastoin sen asukkaiden tahtoa ja tästä hyvästä kansainvälisten sopimusten turvaamat privilegiot.

Lain mukaan ahvenanmaalaisilla on siviilipalvleuvelvollisuus luotsi- ja majakkalaitoiksessa, mutta palveluspaikkoja ei ole. Monet kuitenkin palvelevat vapaaehtoisina armeijassa nykyäänkin.

--Talvisodan sytyttyä 30.11.1939 Ahvenanmaalla toki haluttiin osallistua Suomen puolustusponnistuksiin. Käytännössä tämä tapahtui keräysten muodossa ja paikallisia kodinturvajoukkoja muodostamalla. Ehtona näille oli, että ruotsi oli ainut koulutus- ja komentokieli, että joukot oli heti rauhan tultua purettava ja että niitä voitiin käyttää vain kotisaariryhmän puolustamiseen. Kaikkiaan kodinturvajoukkoihin kuului 985 henkeä, ja he asuivat kasarmioloissa ja saivat sotilaskoulutusta. Suomalaiset viranomaiset määräsivät liikekannallepanossa palvelukseen ne ahvenanmaalaiset, jotka olivat suorittaneet asevelvollisuuden ennen vuotta 1922, mikä saariryhmällä arvioitiin itsehallintolain loukkaukseksi. Näistä miehistä monet myös joutuivat itärajan taisteluihin. Maarianhaminaa ja aluevesiä käyttäviä laivoja pommitettiin joitakin kertoja talvisodan aikana. Kodinturvajoukot hajotettiin lopullisesti vasta elokuussa 1940 pitkälti sen vuoksi, että Neuvostoliitto vaati alueen demilitarisoinnin palauttamista.

Jatkosodan aikana ei kodinturvajoukkoja enää perustettu. Sen sijaan suomalaiset vastoin maakuntahallinnon tahtoa muodostivat elokuussa 1941 Ahvenanmaalle oman suojeluskuntapiirin ja lottayhdistyksen. Suojeluskuntaan liittyi kaikkiaan noin 700 miestä. Ennen vuotta 1922 asevelvollisuutensa suorittaneet määrättiin palvelukseen samoin kuin talvisodan aikanakin. Suomalaisten suorittamat linnoitustyöt herättivät suurta närkästystä, koska paikallista väestöä määrättiin osallistumaan niihin työvelvollisina ankaran sotilaskurin alaisuudessa.

Ehdotan harkittavaksi personaaliunionia Suomen ja Ruotsin välillä, niin Ahvenanmaan kysymys menettää merkityksensä. Suomelle olisi ollut paras tehdä niin jo v. 1918, ts. palauttaa vuosisatoja jatkunut tilanne.

Toimituksen poiminnat