*

Kyösti Koivuniemi

Suomi-neito tasa-arvon äärellä

Suomessa on alettu vihdoin puhua talouskasvusta, lähes kymmenen vuoden taantuman jälkeen. Vienti on alkanut vetää ja rakentaminen on alkanut kiihtyä. Riskinä tässä kaikessa on kuitenkin toteutuuko tasa-arvo? Tällä hetkellä esimerkiksi asuntorakentamisestä lähes 50 prosenttia keskittyy Uudenmaan alueelle. Tämän lisäksi valtion suunnittelema SOTE-uudistus ajaa palveluiden keskittämistä maakuntakeskuksiin. Ja markkinatalous muutenkin vie palveluita kasvukeskuksiin. Esimerkiksi täällä Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoelle.

Jatkuva kaupungistuminen tuo jo pienessäkin maassa ongelmia. Kaupungit tuottavat valtavasti jätettä. Teollisuusmaissa jätettä kertyy jopa sata kertaa enemmän kuin kehitysmaissa. Autoistuminen edesauttaa kaupunkien kasvua, ja päivittäinen siirtymäliikenne lisääntyy, mikä johtaa ruuhkiin, tilanpuutteeseen ja ilmansaasteisiin. Viimeksi mainitut vaikuttavat välillisesti useisiin sairauksiin ja kuolleisuuden nousuun. Nopea kaupungistuminen johtaa myös sosiaalisiin ongelmiin, kuten elintasoerojen kasvuun. Ja nousukausi perinteisesti korreloi sitä. Kaupungistuminen osoittaa että sen lieveilmiönä myös pahoinvointi lisääntyy. Palveluiden keskittäminen taas lisää kaupungistumista. Eli suunnitelman onnistumiset palveluiden keskittämisestä kasvukeskuksiin eivät ole hyvät.

Suomen hallituksen on nyt huolehdittava, että sen investoinneilla tasapainotetaan markkinavoimien synnyttämää keskittymistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi teiden, terveyspalveluiden, koulutuksen sekä maakuntien elinkeinoelämän huomioimista.

Jos koko Suomea ei pidetä liiketoiminta- ja elinkelpoisena, maakuntien reuna-alueita myöten, mitä hyötyä sitä on puolustaa? Eikö siinä kohtaa ole sama vaikka myytäisin Tampereen pohjoispuoliset maakunnat ulkovalloille, jos kerran niille ei nähdä mitään taloudellista arvoa?

 

 

Kyösti Koivuniemi

Kaupunginvaltuutettu

Kurikka

KD

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat